Vuonna 2015 pakolaiskriisi tuplasi tulkkauksen kysynnän Suomessa. Aula Researchin Túlkalle tekemän tutkimuksen mukaan tulkkina toimivien lukumäärää on nykyään lähes mahdotonta arvioida. Kuumentunut markkinatilanne lienee osasyy siihen, miksi tulkkien etujärjestöt ja useat alalla toimivat yritykset ovat varovaisia jakamaan läpinäkyvästi tietoa tulkkien työstä.

Tulkkaus on perinteisesti ollut ala, jolla korkeasti koulutetut asiantuntijat työskentelevät poikkeuksellisen paljon määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa sekä vuokratyösuhteissa ja yrittäjinä. Tulkkien kokonaiselanto useimmiten muodostuu monen työnantajan tai toimeksiantajan kautta.

Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liitto SKTL on tehnyt tulkkien palkkiokyselyn vuonna 2006, jolloin kyselyyn vastasi 88 SKTL:n jäsentä. Vastaajista 45 % teki tulkin töitä päätoimisesti tai lähes päätoimisesti. 40 % vastanneista tulkkasi 10 – 30 % työajastaan.

Läpinäkyvyyden puute vaivaa tulkkausalaa

Käännös- ja tulkkausalalla ei ole yleissitovia työehtosopimuksia, eli alalla vallitsee laaja sopimusvapaus. Tulkeille ei myöskään löydy varsinaisia suosituksia vähimmäispalkasta.

Toisaalta on vaikeaa hahmottaa, miten tulkkauksen tarve suhteutuu tulkkikoulutuksen aloituspaikkoihin. Tällä hetkellä on mahdollista suorittaa yliopistollisia tulkkauskursseja, AMK-tason tulkin tutkinto, sekä näyttötutkintoina asioimistulkin ammattitutkinto sekä oikeustulkin erikoisammattitutkinto. ”Koulutustaso vaihtelee kieliryhmittäin suuresti. Mitä harvinaisempi kieli, sitä vaikeampi löytää koulutettuja tulkkeja.” (SKTL)

Koska tulkkaustarve on suuri, useat tulkkausta välittävät yritykset kouluttavat tulkkeja kovan kysynnän kieliin itse. Käytännön elämässä kielitaidon kehittäneistä ihmisistä leivotaan tulkkeja nopealla aikataululla. Nykytilanteessa tämä on järkevää, mutta parempi läpinäkyvyys asiakkaiden suuntaan tässä asiassa on tarpeen.

Kuuma markkina on johtanut myös kovaan kilpailuun ja jopa mustasukkaisuuteen tulkeista. Osa Túlkalle töihin pyrkineistä kertoo kokevansa jopa työtodistuksen pyytämisen aiemmilta työnantajilta pelottavaksi. Keikkatyönä useilta työnantajilta elantonsa koostavat kouluttamattomat työntekijät ovat hyvin varovaisia suhteissa työnantajiinsa, vaikkei tällaiseen ehkä ole syytä.

Túlka haluaa kehittää tulkkausta sekä työnä että palveluna

Viime vuosien pakolaiskriisin myötä kotoutuminen on Suomessa entistäkin merkittävämpi yhteiskunnallinen kysymys. Tulkkauspalvelut ovat tärkeä osa, kun uudet suomalaiset rakentavat elämää yhteiskunnassamme. Läpinäkyvyys palveluita tuottavan markkinan toimintaan on erityisen tärkeää, kun hankinta tapahtuu julkisin varoin. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan uuden hankintalain hengen mukaisesti tulevaisuudessa palveluntarjoajien sosiaalista vastuuta ja mm. työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua tullaan seuraamaan aiempaa tarkemmin.

Joukkoistettua tulkkauspalvelua eli vertaistulkkausta kaikkien ihmisten ulottuville kehittävä Túlka välittää liike-elämän ja julkisen sektorin tarpeisiin myös asioimistulkkausta. Túlkan ensimmäisiä pilottiasiakkaita palvelevat yli 30 asioimistulkkia työskentelevät määräaikaisella sopimuksella ja valitsevat tulkkaustyötä omaan tahtiinsa. Tuoreen tulkkauskonseptin palvelutason varmistamiseksi tietyissä kieliryhmissä tehdään töitä myös tuntitöinä tarpeen mukaan.

Túlkan asioimistulkeilta edellytetään aiempaa työkokemusta ja ulkopuolisen toimijan kielitestin läpäisemistä. Tulkit koulutetaan käyttämään Túlkan videotulkkausalustaa sekä teknisesti että videotulkkauksen erityiskysymyksissä. Túlka kehittää omaa ratkaisua kielitaidon todentamiseen osana joukkoistettua vertaistulkkausta.

Ymmärtääkseen paremmin tulkkien nykyistä työmarkkinaa ja -oloja Túlka teetti Aula Researchilla tutkimuksen aiheesta, tutkimuksen keskeiset tulokset liitteenä.